eli Rallin maailmanmestaruussarja on kansainvälisen FIA-autoliiton kilpailusarja, joka on myös tasokkain. Sarjassa käydään etappikilpailuja eri puolilla maailmaa ja siinä kilpailevat sekä kuljettajat että autonvalmistajat.
Nykyään kilpaillaan myös juniori- ja tuotantoauto-sarjojen MM-voitosta. Sarjoja on nelivetoisille, kaksivetoisille tuotantoautoille sekä junioreille. Kilpailuja on järjestetty virallisesti vuodesta 1973 asti, jolloin kilpailu koottiin yhteen olemassa olevista kansainvälisistä rallikilpailuista. Itse kuljettajien välinen mestaruuskilpailu tuli kilpailuun vuonna 1979, jota ennen kuskit kilpailivat FIA Cupissa.
WRC:n ensimmäisen kauden voitto oli tiukka, kun Ruotsin Björn Waldergård voitti suomalaisen Markku Alenin vain yhdellä pisteellä. Lohdutukseksi voimme kuitenkin sanoa, että FIA Cupin voitti edeltävänä vuonna 1978 nimenomaan Markku Alén.
Kilpailuja joka yleisölle
Kilpailuissa käytettävät tehdasautot ovat turboahdettuja 1.6-litraisia nelivetoisia autoja, jotka pohjautuvat WRC-luokkaan. Ennen kilpailuissa käytettiin A-ryhmään sekä B-ryhmään kuuluvia autoja, mutta vuodesta 1987 asti B-ryhmän käyttö lopetettiin ja 1997 alkaen WRC-autot otettiin käyttöön A-ryhmän tilalle. Vuonna 2011 WRC-autojen moottorien kokoa pienennettiin 2 litrasta 1.6 litraan. Sarjassa on tällä hetkellä 17 kuskia ja 12 tiimiä.
Osakilpailuja ajettiin esimerkiksi vuonna 2010 noin 13 kappaletta maailman eri osiossa. Radat olivat sora-, asvaltti-, ja lumikilpailuja. Vuosittaisten kilpailujen määrä on kasvanut viimeaikana ja uusia osakilpailuja on tullut vanhojen tilalle. Esimerkiksi Safari-ralli ja San Remon ralli on lopetettu. Myös esimerkiksi Norjassa, Portugalissa ja Irlannissa pidettiin ennen rallikisat mutta niiden sijaan nykyään rallit järjestetään esimerkiksi Jordaniassa sekä Turkissa.
Kilpailuja näytetään TV:ssä ja niitä voi kuunnella radiossa. Nykyään internetissä on myös livestream, jossa on erilaisia kiinnostavia lisäominaisuuksia.
Italian ylivoima loppumassa
Kisojen alkuvuosina 1970-luvulla italialaiset Lancia ja Fiat dominoi valmistajien mestaruuksia. Tämän jälkeen mestaruudet jakautuivat tasaisesti eri maille, mutta 1980-luvun puolivälin jälkeen italialaiset jatkoivat mestaruuksien kotiin viemistä.
Suomalaiset ovat kuitenkin menestyneet sarjassa huomattavan hyvin. Kaudella 83-87 suomalaiset voittivat kaikki paitsi yhden kuljettajamestaruuden. Menestys jatkui 90-luvulla, jolloin suomalaiset kuski kuten Mascus Grönholm ja Tommi Mäkinen dominoivat sarjaa aina 2002 asti. 2000-luvun puolivälistä kisoja ovat dominoineet sekä ranskalainen kuski että valmistaja Sebastien Loëb aluksi Peugeotin autoilla, ja myöhemmin Citroenilla.
Kauden 2013-2015 voittaja on joka vuosi ollut ranskalainen Sebastien Ogier Volkswagenin autoilla. Eniten osakilpailuvoittoja on Sebastien Loebilla (78), toiseksi eniten Sebastien Ogierilla (35) ja kolmanneksi eniten suomalaisella Marcus Grönholmilla (30). Myös suomalaiset Tommi Mäkinen, Juha Kankkunen, Markku Alen ja Hannu Mikkola ovat osakilpailuvoittojen top 10 joukossa. Eniten mestaruuksia on Loebilla 9 voitollaan, mutta jaetulla toisella sijalla on Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen ja Sebastien Ogier kukin neljällä voitolla. Suomalaisilla on yhteensä eniten voittoja kaikista kansalaisuuksista. Valmistajista eniten mestaruuksia löytyy Lancialta, (10) ja Citroenilta (8). Peugeotilla on 5 voittoa ja 3 voittoon ovat yltäneet sekä Ford, Toyota, Subaru, Fiat että Volkswagen.
Kausi täynnä jännitystä
Jokainen kausi kostuu yleensä 13 rallista, joita ajetaan erilaisilla maaperillä sorasta lumeen ja jäähän. Näistä ralleista saadut pisteet lasketaan yhteen kuskien ja valmistajien maailmanmestaruussarjan pisteisiin. Kuskien ja valmistajien mestaruudet ovat erilliset mestaruudet, mutta ne perustuvat samaan pistejärjestelmään. Kuskien kilpailun voittaja voi olla eri kuin valmistajien kilpailun voittaja. Esimerkiksi vuosina 2003, 2006 ja 2007 Sebastien Loed voitti kuskien kilpailun, mutta Ford voitti valmistajien mestaruuden.
Jokaisen rallikilpailun lopussa annetaan pisteitä 10 parhaalle kuskille ja valmistajalle. Ensimmäinen kuski ja auto saavat 25 pistettä, toinen 18, kolmas 15, sitten 12, 10, 8, 6, 4, 2 ja lopulta kymmenes 1 pisteen. Yksi valmistaja voi nimetä vain kaksi joukkuettaan (eli kuski ja kartanlukija) saamaan pisteitä. Esimerkiksi jos Fordilla on 3 joukkuetta ja kaikki pääsevät 10 parhaan joukkoon, vain 2 joukkuetta voi saada pisteitä, ja 11. sijoittunut joukkue saa 10. sijan pisteet.
Jokainen rallikilpailu koostuu 15-30 erityisvaiheesta, jotka ovat 2-50 kilometrin mittaisia. Nämä osuudet ajetaan suljetuilla teillä, ja ne on yhdistetty toisiinsa tieosuuksilla, jotka eivät ole osa kilpailua. Näillä yhdistävillä osuuksilla on siten seurattava kyseisen maan ajamista koskevia lakeja. Keskimääräinen rallipäivä pitää sisällään 400 kilometriä ajamista. Ennen kilpailun varsinaista alkua joukkueet saavat harjoitella vaiheiden läpi ajamista päivittää heidän ajosuunnitelmansa. Tämä vaihe kestää yleensä tiistaista keskiviikkoon. Torstaina joukkueet ajavat vielä yhden harjoituksen.
Itse kilpailu alkaa yleensä perjantaina ja jatkuu sunnuntaihin asti. Esimerkiksi Monte Carlon ralli saattaa kestää 4-5 päivää. Rallin eri osioiden välissä on mahdollisuus hoitaa ja korjata autojaan rajoitetun ajanjakson ajan. Korjausparkissa myös media ja katsojat pääsevät lähelle autoja. Päivän lopuksi pidetään 45 minuuttinen huoltohetki, jonka jälkeen autot lukitaan parc ferméen, jonne joukkueet eivät saa mennä, eikä täten autoja voida työstää enempää.
Lisää tehoja peliin
Tehovaihe otettiin käyttöön 2011. Tehovaiheessa jaetaan lisäpisteitä 3 nopeimmalle kuskille. Tehovaiheesta eniten voittoja ovat saaneet Ogier (33), Jari-Matti Latvala (12) ja Loed (7). Lisäksi Mikko Hirvonen on voittanut 5 tehovaihetta. Rally 2, tai alun perin SuperRally on säädöskokoelma, joka mahdollistaa rallista poisjättäytymisen, ja jatkamisen seuraavana päivänä vain 5 minuutin rangaistuksella.
Tämä säännöstö mahdollistaa kuskien pudottautumisen kesken tapahtuman, mutta mm-sarjassa kilpailemisen jatkamisen.