Ralli on yksi monista moottoriurheilulajeista. Muita ovat esimerkiksi enduro, mototocross ja formuloiden eri sarjat. Rallia voidaan ajaa kaikkina vuodenaikoina, vaikka tosin keväällä kelirikkoaikaan Suomessa olosuhteet ovat heikot.
Ralli on nykyisin lähes aina etappikilpailu, jossa ajetaan lähtöpaikasta maaliin erilaisia reittejä pitkin. Erikoiskokeet eli pikataipaleet ovat tieosuuksia, jotka ovat suljettuja muulta liikenteeltä ja nimensä mukaisesti niillä mennään kovaa. Erikoiskokeet määrittelevät kilpailun voittajan ja niiden välillä on siirtymätaipaleita, joissa ajetaan normaalin liikenteen seassa liikennesääntöjen mukaan kohti seuraavaa erikoiskoetta.
Juuret juontavat 1800-luvun lopulle
Ensimmäiset viralliset autokilpailut on järjestetty Pariisissa vuonna 1894. Suomeen autokilpailut rantautuivat 1910-luvulla, varmaankin Ruotsin kautta, jossa lajin harrastus aloitettiin muutamaa vuotta aikaisemmin 1904. Aluksi tyypillistä oli, että osanottajia oli vähän ja kilpailu ajettiin yleisillä teillä ns. muun liikenteen seassa. Autojahan oli kuitenkin niin vähän alkuaikoina, että varsinaisilta liikenneruuhkilta kyllä vältyttiin. Alkuaikojen autot olivat myös vielä kovin kehittymättömiä eivätkä vauhdit päässeet nousemaan koviksi.
Suomessa ensimmäinen oikea rallikilpailu pidettiin vuonna 1951 Jyväskylässä. Tuolloin Autoliitto, silloinen Suomen Autoklubi, järjesti ensimmäistä kertaa nykyisin Neste Ralli -nimellä kulkevan tapahtuman. Ensimmäisessä Jyväskylän Suurajot -kilpailussa osallistujia oli 26 ja erikoiskokeita vain kaksi. Nykyisin kisa on osa kansainvälisen FIA -autoliiton ylläpitämää MM-sarjaa. MM-osakilpailussa on tietenkin osallistujia monesta maasta, kaiken kaikkiaan yleensä 110-120 kappaletta.
Yhteensä erikoiskokeita rallissa on nykyisin hieman yli 20 ja lisäksi siirtymätaipaleet pikataipaleiden välillä. Kilometreissä koko rallin pituus on kokonaisuudessaan lähes 1400 km ja erikoiskokeita tuosta matkasta hieman yli 330 km. Nykyisin ralli kestää neljä päivää tiivistä ajoa.
Soralla tai asfaltilla
Muut moottoriurheilulajit järjestetään pääosin aina samankaltaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi enduro ajetaan aina metsäisissä ja epätasaisissa soramaastoissa. Formulat taas ajetaan asfaltoidulla radalla. Ralli on siitä poikkeuksellinen moottoriurheilulaji, että siinä olosuhteet, maastot ja alustat saattavat vaihdella ääripäästä toiseen. Rallia ajetaan siis sorateillä, asfaltoiduilla teillä ja esimerkiksi talvisin jäällä. Oma lukunsa ovat myös eräät aavikkorallit, vaikkakin MM-sarjassa ei olekaan yhtään varsinaista aavikkorallin osakilpailua.
Yhteistä rallikilpailuille on kuitenkin aina se, että ne järjestetään etappikilpailuna, jossa lähtö ja maali saattavat olla fyysisesti hyvinkin kaukana toisistaan ja kilpailu saattaa kestää useamman päivän. Matka koostuu pikataipaleista, jotka ajetaan nimensä mukaan kovaa ja aina suljetulla tieosuudelle. Tienvarsilla saattaa olla katsojia, mutta muuta liikennettä ei ole. Pikataipaleiden eli erikoiskokeiden välissä on siirtymätaipaleita, joilla nimenomaisesti siirrytään erikoiskokeelta toiselle. Siirtymätaipaleet ajetaan yleisiä teitä muun liikenteen lomassa liikennesääntöjä noudattaen.
Aikaisemmin ajanotto tapahtui sekuntikelloilla ja siinä olikin kaikenlaiset valmistelut, jotta ajanotto onnistui koko rallin ajan tasapuolisesti ja luotettavasti. Aluksi tulokset kirjattiin käsin ja vähitellen kehitettiin erilaisia avustavia laitteita ja ohjelmistoja, joiden avulla ajanotto on helpottunut ja tasapuolistunut. Nykyisin tulokset lasketaan tietokannan mukaan ja ajanotto on automatisoitu autoihin kiinnitettävän laitteen avulla, joka seuraa kunkin auton käyttämää aikaa yksilöllisesti.
Ralliura alkaa 18-ikävuodesta
Ralli on siitä poikkeuksellinen urheilulaji, että siihen pääsee osallistumaan vasta 18-vuotiaana eli kun on saanut ajokortin ja tenttinyt ralliin vaadittavat lupakokeet. Eli 18-vuotiaana olet siis rallissa juniori, toisin kuin lähes poikkeuksetta kaikissa muissa lajeissa.
Rallia ajetaan Suomessa eri sarjoissa, Euroopan laajuisesti taistellaan EM-tittelistä ja kansainvälisesti ajetaan rallin MM-sarjaa. Rallin ryhmäjaot liittyvät autojen tehoon, painoon ja sallittuun virittelyyn. Toiminnassa olevia rallisarjoja on kansainvälisesti A-ryhmä, N-ryhmä ja Super 2000 -ryhmä. Suomessa ajetaan edellä mainittujen lisäksi myös F-sarjan rallia ja erilaisia Legend-cuppeja, joihin osallistuvat museoautot. FIA luokittelee autot, jotka voivat kuulua tiettyihin sarjoihin. 1986 vuoteen asti ajettiin myös B-sarjan ralleja, mutta ne kiellettiin niiden vaarallisuuden johdosta.
Rallin eri sarjat tai ryhmät eroavat siis lähinnä lähtökohtana olevan katuauton suhteen ja siihen sallittujen muutosten määrän suhteen. Esimerkiksi A-ryhmän ralliauto on sarjatuotantoauto, jota vuosittain on valmistettu vähintään 25 000 kappaletta ja siihen saa tehdä tiettyjä muutoksia. N-sarjassa autot ovat sellaisia sarjatuotantoautoja, joita on valmistettu vuosittain vain 2500 kappaletta ja muutoksia sallitaan vain vähän. Myös tehot ja vetotavat erottavat sarjoja toisistaan.
Talli, auto, kuljettaja ja kartturi
Tallit kisaavat keskenään valmistajien MM-mestaruudesta. Auto edustaa tekniikkansa huippua ja sitä viritellään jatkuvasti muuttuvien sääntöjen puitteissa mahdollisimman tehokkaaksi ja hyväksi ajaa. Kuljettaja ajaa ja olennaisena osana etenkin A-sarjassa on myös kartturi, joka ”nuotittaa” eli kirjoittaa ylös tiessä tapahtuvat muutokset. Onnistuneeseen rallikilpailuun vaaditaan kaikkien näiden neljän osa-alueen onnistuminen.
Menestyneet suomalaiset rallikuskit
Suomi on perinteisesti ollut monien menestyneiden kuljettajien kotimaa. Ralli onkin oikeastaan yksi suomalaisista kansallislajeista. Maailman mestaruuden ovat voittaneet Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen, Marcus Grönholm, Ari Vatanen, Hannu Mikkola ja Timo Salonen. Juha Kankkunen ja Tommi Mäkinen ovat menestyneimpinä kuljettajina voittaneet kumpikin neljää kertaa MM-tittelin. Myös muita menestyksekkäitä kuljettajia on, jotka eivät ole voittaneet MM-kultaa. Esimerkiksi Timo Mäkinen, Jari-Matti Latvala ja Henri Toivonen ovat niittäneet voittoja osakilpailutasolla.